Arkisto

Monthly Archives: elokuu 2012

Juna saapuu Moskovan rautatieasemalle ja oletkin Pietarissa. Hetkinen? Päältä päin näyttää kuitenkin siltä, että olisit Leningradin asemalla Moskovassa.  Vuodet eivät ehkä ole veljeksiä, mutta nämä asemat ovat.

Pietarin vanhin säilynyt rautatieasema Moskovan asema ja Moskovan ensimmäinen rautatieasema Leningradin asema rakennettiin 1840-luvun lopussa saman arkkitehtiparin projektina lähes identtisiksi.

Kun alun perin kumpikin nimettiin vielä Nikolain asemaksi niin sotku oli valmis. Vuonna 1851 matkan aikana tosin ehti arpoa määräasemaa melkein 22 tunnin ajan, kun nykyään matka taittuu Sapsanilla vajaassa neljässä tunnissa.

Puolentoistasadan vuoden aikana asemia on laajennettu eri tavoin, mutta esimerkiksi asemien 60- ja 70-luvuilla rakennetut pääsalit muistuttavat vieläkin aika lailla toisiaan.

Erojakin toki löytyy. Pietarissa on karisteltu neuvostomenneisyyttä pois korvaamalla vuonna 1993 V.I. Leninin pää Pietari Suuren pystillä. Moskovassa taas kommunismin kestosuosikki tervehtii vieläkin pääkaupungin vieraita.

Moskovan asema voittaa silti Leningradin veljensä mennen tullen. Sen seinällä olevasta rautatieyhteyksien kaaviosta ei tahdo saada katsetta irti. Supervalta jätti jälkeensä yhden maailman laajimman rautatieverkoston. Junalla pääsee aina Varsovasta ja Odessasta Ulan Batoriin, Pjongjangiin ja Pekingiin. Kiskoja riittää yhteensä 86 000 kilometriä, ja kaiken keskellä on Moskova.

Soittolista pääkaupungin sykkeeseen, pozhalujsta!

Scorpions – Wind of Change
Voimaballadi, joka yhdisti lännen ja idän rautaesiripun kaaduttua ja toi Moskovan illan viimeiselle hitaalle urheilusalin limudiscoon. Kelpo myös karaokeen, mukaan pääsee viheltämällä.

Комбинзция (Kombinacija) – Russian Girls
Ja Neuvostoliitossako ei ollut seksiä?! Kun valtakunta jo natisi liitoksistaan, nämä tytöt olivat kreisejä ja unelmoivat ulkomaan prinssistä, jonka kanssa karata pois Moskovasta. Teema on edelleen ajankohtainen.

Dschinghis Khan Moskau
Saksalaissensaatio vuodelta -79. Näiden iloisten veikkojen mukaan pääsyä listalle tuskin tarvitsee selitellä. Eine riesige Party.

DJ Smash & Fast Food – Moscow never sleeps 
Joka amispojan Moskova-suosikki: tissit, auto ja subbari. Vain karvanopat puuttuu. Propsit DJ Smashille hienosta kissanpäästä, miau!

Teema elokuvasta Я шагаю по Mоскве (Walking the Streets of Moscow)
Tämän klassikkokomedian tunnussävelmän tahtiin 60-luvun moskovalaisnuoriso asteli viheltäen kohti aurinkoa. Monelle venäläiselle kappale on vieläkin ensimmäinen laulu, joka tulee mieleen Moskovasta.

Ultra Bra – Moskova
Oma suosikkini. Tuttu poljenta ja veikeät sanat. ”Vieläkö joku muistaa ylpeää kaupunkia, joka syli avoinna seisoi kaikkien kansojen tulla?”

Tässä kattaukseni. Jäikö jotain uupumaan?

Ensivisiitti Moskovaan tarjosi joukon uusia kokemuksia: jouduin ryöstetyksi, tutustuin torakoihin ja näin Lenin-sedän. Tämä kaikki 18-vuotiaana alle vuorokaudessa.

Matkustin työleirille Siperiaan. Pysähdyin yhdeksi yöksi Moskovaan jatkaakseni raiteita pitkin Uralvuorten taa Tjumeniin. Oli kesä 2001 ja pyyhin hikeä otsalta. Siinä se nyt oli: МОСКВА.

Punainen tori, miliisit, Kremlin tornien punatähdet, Lenin. Kaikki niin kuin pitääkin, vain Heikki Kinnunen puuttui.

Etsiessäni vapaaehtoistyöjärjestön toimistoa eksyin hieman syrjemmälle. Kolme noin 12-vuotiasta poikaa ilmestyi eteeni, yksi puristi pientä puukkoa kädessään.

”Lompakko esiin, ja tuo kännykkä!” Eihän nyt lapsille tarvitse mitään antaa. Ei nyt sentään keskellä päivää saa säikähtää. Vieressä oleva meksikolaispoika näytti astetta huolestuneemmalta.

Eipäs! Juupas! Eipäs! Luuri ja rahapussi kävivät jo poikien kädessä, mutta päätyivät väittelyn jälkeen takaisin. Ylläni oli kirkas vaaleansinen T-paita ja olin голубой. Sireenin ääni kuului etäältä ja olimme taas kahden. Meksikolainen menetti rahansa.

Illalla saavuin ”hotelliin”, jonka järjestö oli minulle varannut. Astuessani sisään toivoin, että se kestäisi pystyssä vielä yhden yön. Huoneessa sain jo muuta ajateltavaa, kun kohtasin elämäni ensimmäiset torakat. Ennen unen tuloa hyräilin mielessäni Ultra Bra:ta

Haluaako joku tietää jotain Moskovasta?
Siellä ihmiset on köyhiä ja heitä huijataan.
Monesta pahasta valitsevat kurjat kansalaiset.
Se joka on oikein viisas tai kiero
pääsee joskus toiseen maahan..

Pietarissakin voi fiilistellä Moskovaa. Kymmenisen kilometriä Pietarin ydinkeskustasta sijaitsevalla Moskovan aukiolla kylmiltä väreiltä tuskin voi välttyä.

13 hehtaarin Moskovan aukio (Московская площадь) on yksi maailman suurimmista. Sen 11 suihkulähteen sadat suuttimet ruiskuavat vettä usean metrin korkeuteen – myös kaiuttimista pauhaavan musiikin tahtiin. Keskellä aukiota pitkätakkinen V.I. Lenin osoittaa määrätietoisesti eteenpäin. Taustalla pönöttää Neuvostojen palatsi, joka työläisten ja sotilaiden koristamine julkisivuineen on ehtaa sosialistista realismia stalinistiseen tyyliin.

Täältä löytyy neukkulaista mahtipontisuutta. Aukion laidalla kasvavat kuuset sinetöivät ajatuksen: jos Punaista toria ei olisi, niin tämä olisi se paikka.

Juuri ennen II maailmansotaa tehdyn suunnitelman mukaan Leningradin keskusta tuli siirtää tänne. Josif Stalin inhosi tsaarinaikaisia palatseja ja kirkkoja, jotka eivät sopineet vallankumouksen kehtoon ja muistuttivat porvarien hapatuksesta.  Stalinin kerrotaan olleen valmis jopa räjäyttämään koko historiallisen keskustan. Työläisten valtakunnan kakkoskaupunki tarvitsi uuden keskuksen ja sitä varten tuli rakentaa laaja aukio joukkokokouksia, paraateja ja muita kansanjuhlia varten. Viimeistään Stalinin kuoltua ajatukset keskustan siirtämisestä haudattiin.

Tämän lähemmäs Moskovaa Pietarissa ei pääsee. Muuten on jatkettava Moskovan aukion ohi kulkevaa Moskovan vаltakatua, joka vie valtatie M10:lle ja vajaan 700 kilometrin päähän Moskovaan.

Täältä löytyy linkki panoraamakuvaan talvisesta Moskovan aukiosta. (HUOM! Mukana myös uuden vuoden kuuset.)

Matka on vielä alussa, mutta suunta on selvä: muutan Moskovaan.

Tämä blogi kertoo siitä, miten Moskova muuttaa elämäni. Tarkoitukseni on tutustua ja tutustuttaa sinut uljaaseen pääkaupunkiin, jonka punainen tähti loistaa vieläkin halki laajojen arojen ja havumetsävyöhykkeiden..

Ole rohkea ja astu mukaan! Minuakin pelottaa vähän, mutta lupaan näyttää tietä.

”Осторожно! Двери закрываются. Следующая станция… МОСКВА!”