Turistina Moskovajoella

Turistikierros Moskova-joella on takana. Jokiristeily toteutui vihdoin neljän kuukauden suunnittelun jälkeen.

Matka alkoi Kiovan rautatieaseman vierestä ja päättyi puolentoista tunnin päästä Novospasskin sillalle. Suurin osa maisemista on tullut jo tutuksi pyöränselässä. Ja ohittettiinhan matkalla kotitalokin eli mitään uutta ja mullistavaa ei eteen tullut.

Tässä muutama turistin kohokohta matkalta.

Vanhan suklaatehdas ja nykyinen kulttuurin ja luovien alojen keskus Punainen lokakuu (Krasnyj oktjabr) ja Moskovan rumimmaksi patsaaksi haukuttu Pietari Suuren monumentti, joka oli aiemmin Kristoffer Kolumbus.

—

Moskovan pyhimmistä pyhimmät eli punaisen muurin ympäröimä Kreml ja Pussy Riotin tunnetuksi tekemä Kristus Vapahtajan kirkko, joka toimi aiemmin maauimalana.

—

Yksi seitsemästä Stalinin rakennuttamasta neuvostopilvenpiirtäjästä, jotka tunnetaan kansan suussa Stalinin hampaina. Tämä asuinkäytössä oleva hammas on lempirakennukseni Moskovassa ja toivottavasti joskus myös kotini.

Markkinameininkiä part 2

Lambada on tutumpi tanssina, mutta se on myös Moskovan kiinnostavin kauppapaikka.

Viimesunnuntainen Lambada Market tarjosi vaatteita, laukkuja, koruja ja muuta sälää vanhan Punainen lokakuu (Krasnyi oktjabr) suklaatehtaan paikalle perustetulla trendialueella.

Jännintä oli kuitenkin maistella katukeittiöiden annoksia.

Falafel on Moskovan hipsterein ruoka jo toista kesää. Kuskusannos sheikattuna erilaisilla höysteillä kannellisessa muovimukissa oli tuore ja onnistunut idea.

Juomapuolella on tänä kesänä joka puolella alettu myydä kotitekoisia limonadeja. Kestosuosikiksini on jo muodostunut tyrninmarja-tuorerakuunalimppari. Lambadassa uusia tuttavuuksia olivat puolukka-inkivääri ja orvokki-salvia. Erikoishyviä!

MM-kisaseivästelyä

Koko katsomo huusi täyttä kurkkua Le-na, Le-na, Le-na. Kylmiltä väreiltä ei voinut välttyä. Kenelläkään ei ollut pienintäkään epäselvyyttä, miksi Luzhnikin stadioni oli loppuunmyyty.

Itse lähdin paikalla ennakoimatta ilman lippua. Kaikki kuitenkin lutviutui venäläiseen tapaan. Kohtasin sattumalta hieman ottaneen miehen, joka myi ylimääräisen lippunsa kahdella ja puolella eurolla. Suomalaisethan ovat ystäväkansaa.

Illan ja koko Moskovan yleisurheilun MM-kisojen kuningatar oli Jelena Isinbajeva. Maailmanennätysnainen on päässyt jopa kisojen logoon. Ristinmerkkejä tekevä Isinbajeva on epäilemättä Venäjän rakastetuin urhelija, ja Suomessakin on totuttu hehkuttamaan tätä naista.

Moskovalaisyleisön odotus palkittiin, kun kankeasti alkanut kisa päätyi Isinbajevan kirkkaaseen voittoon. Maaimanennätystä ei sentään syntynyt, vaikka yritys siihenkin oli kova.

Markkinameininkiä part 1

Naamoja ja nauhoja. Gorkin puistossa kaupiteltiin viime viikonloppuna indie-muotia idästä.

SNDCT, zver, Black Light Magic, SEKTA, ZIQ & YONI, Hard Lunch, TRUDE..

Moskova ja Kiova on täynnä pieni skedevaatemerkkejä, joilla on siistejä printtejä ja kivoja lippiksiä. Yleensä hintakaan ei ole ongelma, ja aina on kiva tukea pieniä paikallisia tekijöitä.

Jännää on myös se, että yllättävän moni brändi on ukrainalainen. Läpi ne kuitenkin lyövät Moskovassa.

Näitä siis oli esillä Faces & Laces tapahtumassa. Soitti siellä pari deejiitäkin.

Kansantasavaltaista kimchiä

Laskeudun Niken varastomyymälän vierestä rappuset alas ja saavun pahan valtakuntaan. Hymyilevä nukkemainen nainen toivottaa minut lämpimästi tervetulleeksi iloisen marssimusiikin soidessa taustalla.

Moskovassa sijaitseva Pjongjangilainen ravintola Korjo on yksi harvoista Korean demokraatisen tasavallan – tuttavallisemmin Pohjois-Korean – ravintoloista maan rajojen ulkopuolella.

Paikka on hämmentävä. Kellarikerroksessa sijaitseva ruokala on sisustettu juhlallisesti. Portaikossa on välkkyvä maisemaseinä ja  telkkarista tulee nauhoitettuja gaalakonsertteja Pohjois-Koreasta. Suuren johtajan kuvaa ei näy missään.

Tarjolla on todella laaja ja verrattain edullinen ruokalista, jossa korealaisten herkkujen lisäksi on myös eurooppalaisen keittiön osio. Korealaista keittiötä tunteva ystäväni kertoi sen poikkeavan jonkin verran eteläkorealaisesta vastineestaan.

Parhailta maistuivat sopivasti tulisen kimchin lisäksi marinoidut daikonpalat ja pinaatti, pavuista tehty lettunen ja kuumassa astiassa tarjoiltu kasvisruukku riisillä. Ginsengjuuresta tehty vodka oli kuin lääkettä – hyvää sellaista.

Siro ja ystävällinen tarjoilija opetti meitä sanomaan kiitoksen koreaksi: KAMSA-HAMNIDA! Lopuksi pohdimme, onko soveliasta jättää tippiä ja kenelle se loppujen lopuksi menee.

Pyöräpolitiikkaa

Nyt niitä saa kotikadultakin. Kesän alussa  avautunut  Moskovan vuokrapyöräverkosto laajenee jo ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kaiken kaikkiaan vuokraparkkeja on kerrottu pystytettävän kesän loppuun mennessä sata. Punaisia vuokrapyöriä on hankittu yli puolitoistatuhatta. Samanlaisia on kuulemma Lontoossa ja Prahassa. Moskovassa niitä moititaan liian raskaiksi polkea.

Aurinkopaneelilla toimivat vuokrapyöräasemat ovat hienoja. Ei siitä mihinkään pääse. Pyörän satulaan tosin pääsee vain luottokortilla netissä rekisteröinnin jälkeen. Pyörän ottaminen ajoon päiväksi maksaa ensin noin kaksi ja puolieuroa, ja sen jälkeen hintaa kertyy ajon mukaan.

Pyöräilystä on äkkiä tullut Moskovan tärkein asia.

Valtapuolueen tukema istuva pormestari Sergei Sobjanin on nostanut hänen kaudellaan rakennetut pyöräparkit ja muutaman kymmenen kilometrin pituiset pyörätiet pormestarivaalikamppanjansa keskiöön. Samalla käännetään kätevästi huomio pois muista asioista.

Umpikännissä univormussa

On elokuun toinen päivä ja karvaiset miehet uivat suihkulähteissä. Pakettiin kuuluu vodka, vesimelooni ja siniraitaiset hihattomat.

Tänään juhlittiin maahanlaskujoukkojen eli desanttien päivää. Se tarkoittaa juopuneita raitapaitoja umpipäissään hortoilemassa kaupungilla aamu kymmenestä lähtien. Moskova oli varautunut juhlaan kahden tuhannen poliisin voimin.

Gorkin puisto oli yksi desanttien juhla-areena Moskovassa. Aikaan saatiin jo yksi kohu juhlapäivän aattona, kun taiteilijan näkemys puiston portin koristelusta univormuihin puettuilla mallinukkeilla ei miellyttänyt desantteja. Niinpä mallinuket siirrettiin pois ja puiston johtaja pahoitteli sitä, etteivät sinibaretit ymmärrä taidetta.

Desanttien tunnuslause ”Ei kukaan paitsi me” sai jäädä koristamaan porttia.

Mallinuket olivat liikaa desanteille.